Kamppailuvirasto Äärivirallinen Koneisto
Ammatilaisvapaaottelijan arki ei aina ole herkkua. Etenkään silloin, jos omia näytönpaikkoja ei ole saatavilla lainkaan.
Juttelin tuossa tovi sitten erään suomalaisen ammattilaisvapaaottelijan kanssa. Nopeasti juttu kääntyi siihen miten nihkeää Suomesta on saada matseja, mikäli ei ole Cagen sopimusottelija. Kyseinen ammattilaisottelija ei ole ainoa, jonka kanssa olen aiheesta keskustellut ja olen tainnut itsekin mainita asiasta eri sosiaalisen median kanavissa. Onhan se itsestänikin turhauttavaa, kun rakasta lajia näkee harvakseltaan ja sekin, jos mielenkiintoiset ottelijat eivät saa matseja.
Keskustelusta ei ollut kulunut montaa päivää, kun satuin tarkastelemaan syksyn tapahtumia, joissa voisi olettaa oteltavan vähintään yksi ammattilaisvapaaottelu. Kalenteri näytti tältä:
7.9. Cage 48
14.9. Carelia Fight 15
28.9. Seinäjoki Fight Night 5
12.10. Total Fight Night IV
19.10. Loimaa Fight Night 2019
2.11. West Coast Rumble
30.11. Cage 49
No nyt täytyy kyllä myöntää ettei tämä niin kauhean nihkeältä näytä. Nyt jos taustajoukot ja ottelijat ovat hereillä niin, syksy on kyllä tuhannen taalan paikka saada niitä kaivattuja matseja. Ja jos kuluttaja ei pääse syksyn aikana katsomaan lyöminkejä livenä, niin varmasti kyse on valtaosassa tapauksista kyllä omasta viitseliäisyydestä.
Huomion arvoista on toisaalta myös se, että vuoden viimeiseen neljään kuukauteen mahtuu seitsämän tapahtumaa, mutta vuoden ensimmäset kahdeksan kuukautta vedettiin kahden Cagen voimin. Eli kyllä se alkuvuosi oli varmasti nihkeää aikaa niin ottelijan, kuin myös kuluttajankin kannalta. Olisihan se siistiä jos tapahtumia olisi runsaammin myös keväällä ja kesällä ja jokainen menohaluinen ottelija pääsisi ottelemaan edes jotenkin mielekkäästi kotimaassa.
Mutta hei, ei viitsi nyt jäädä haaveilemaan utopioista, kohta voi nauttia syksystä. Muistakaa myös vanha kliseinen totuus: urheilu on parasta paikan päällä!
Teksti: Matti Hirvonen
Kuva: Jani Mesikämmen
