Ken on GOAT – kaikkien aikojen vapaaottelija?

GOAT, the Greatest of All Time – kuka se on vapaaottelun maailmassa?

Legendaarisia vapaaottelijoita on ollut UFC 1 -tapahtumasta lähtien. Ensimäinen oli tietenkin Royce Gracie, mutta ollaan nyt rehellisiä, hän menestyi tarkasti pedattua tietä. Oli myös Roycen veli Rickson. Hän oli siitä kova, että hävisi vain yhden ottelun uransa aikana, sambo-säänöillä ja kiistanalaisesti. Tai näin ainakin Gracie-klaani kertoo. Toisaalta Ricksonin virallinen vapaaottelulista jättää spekulaatioille varaa. Miten olisi käynyt, jos hän olisi kohdannut tämän, tuon tai sen aikansa kärkinimen?

Ken Shamrock oli myös kova. ”Maailman vaarallisin mies”, voitti paljon ja oli harjoittelultaan uranuurtaja. Lopulta kuitenkin jämähti aikaansa ja saattoi itsensä jopa naurunalaiseksi. Bas Rutten ei saattanut itseään naurun alaiseksi, vaikka hauska mies onkin. Pelottava mies pystyssä ja jos joku uskalsi viedä maihin, tuli sieläkin noutaja. Ura Pancrasessa oli hieno, mutta nykyjonnet ei kaikki edes tiedä, mikä Pancrase on. Uran loppuun Rutten sentään sai pari matsia UFC:ssä ja lähti eläkkeelle vammojen saattamana.

Sitten nousikin jo myrsky Venäjältä. Saapui ”Viimeinen keisari”, mies joka ei tarvitse edes sukunimeä. Saapui Fedor. Kymmenen vuoden ajan Fedor Emelianenko hakkasi kaikki aikansa parhaassa promootiossa Pride FC:ssä. Sitten Pride-aika päättyi ja myyttinen Fedor jäi asemalle odottelemaan. UFC:n kanssa Fedor ei saanut sopimusta aikaiseksi ja kun vihdoin ovet aukesivat muihin Pohjois-Amerikan promootioihin, alkoi omassa päässä kolista. Onnistumisiakin mukaan mahtui, mutta Priden jälkeiseltä ajalta monille on Fedorista jäänyt lähinnä mieleen haikeus ja tappiot.

Priden ja Fedorin tähden himmetessä nousi uusi myrsky. Japanista UFC:n leipiin siirtynyt Anderson Silva näytti uskomattomalla liikkeellä, tarkalla pystyottelulla ja mustanvyön BJJ-taidoilla, mistä kana pissii. Homma meinasi käydä jo turhauttavaksi, kun Silva pisti ihmisiä pinoon vuosia. Sitten tapahtui vääjäämätön, hän hävisi ja hävisi toistekkin. Toisessa tappelussa meni vielä oma jalka irtipoikki. Legendan kilpi ei muutenkaan säilynyt kirkkaana, sillä Silva teki paluun… dopingin kanssa. Nykyisellään Silva on lähinnä huippuaikojen maineen ansiosta hyvä päänahka nuorille ja nälkäisille.

Mutta älkää huoliko, GOATit eivät lopu. Iloksemme Irlannista on saapunut rääväsuu Conor McGregor. Nuori ja lahjakas, joka ihmisiä lyömällä ja päätä aukomalla on tehnyt itsestään superjulkkiksen ja rikkaan. Meriitit ovat kovia, huippu-ukkoja on kaatunut ja vöitäkin on kerätty. Ongelma on vain siinä, että enemmänkin olisi voinut ukkoa kaatua ja vöitä puolustella. Kaiken sirkuksen keskellä on unohtunut huippu-urheilun perusasia: otteleminen. Toisaalta, ”get in, get rich, get out” ei ole huono strategia, mutta ei se myöskään oikeuta kaikkien aikojen parhaan arvonimeen.

Kuka sitten on GOAT? Valveuteneimmat ovat jo varmaan huomanneet, että yksi nimi puuttuu.

Georges St. Pierre, tuttujen kesken GSP, on GOAT. Vahvaa suorittamista koko uran, tappioista on noustu suurempana kuin koskaan, ei väistelyä, ei paskanjauhantaa. Modernin vapaaottelijan prototyyppi, jonka vaikutus koko vapaaottelukenttään on ollut merkittävä. Meillä Vuoden urheilijaksi valitaan vuosi toisensa jälkeen Tero Pitkämäki tai Iivo Niskanen, suuressa maailmassa Kanadassa on joskus valittu vapaaottelija. Hurjaa.

St. Pierre ilmoitti torstaina jäävänsä lopullisesti eläkkeelle. Hän teki sen huipulla, kaikkien arvostamana. Tietysti aika kuuu, laji kehittyy ja uusia hurjia tulee varmasti, mutta GSP:llä on ympärillään silti omanlaisensa hohto, mikä monillekaan ei syty. Vielä harvempi osaa sen säilyttää uransa loppuun.

Teksti: Matti Hirvonen
Kuva: Jani Mesikämmen