UFC 229 – hieno kamppailuilta päättyi kaaokseen

UFC 229 -tapahtuman piti olla yksi kaikkien aikojen ottelukorteista, jonka pääottelussa kohtaavat kiistatta kaksi tämän hetken kovinta kevytsarjalaista. Myös muut pääkortin ottelut olivat kovaa luokkaa eivätkä edes loukkaantumiset aiheuttaneet ongelmia, mutta viimeisellä mahdollisella hetkellä moni asia meni pieleen.

Khabib Nurmagomedovin ja Conor Mcgregorin tähdittämä pääottelu itsessään noudatteli ennakoituja linjoja. McGregor pyrki ottelemaan pystyssä, kun taas Nurmagomedov haki jatkuvan prässin avustuksella alasvientejä, Hieman yllättäen venäläinen menestyi pystyssäkin, Nurmagomedov jopa pudotti vastustajansa kertaalleen kovalla lyönnillä. Ottelun lopputulos eli Nurmagomedovin kuristusvoitto neljännessä erässä ei ollut enää yllätys, niin väkevää oli dagestanilaisen mattotyöskentely läpi ottelun.

Heti ottelun päätyttyä irlantilaistiimin kanssa sanaharkkaan ajautunut Nurmagomedov kuitenkin synkensi iltansa: hän hyppäsi häkistä ulos ja hyökkäsi McGregorin tiimikaverin Dillon Danisin kimppuun. Hetkeä myöhemmin Nurmagomedovin tiimikaverit hyökkäsivät häkkiin pahaa aavistamattoman McGregorin kimppuun osuen useammallakin lyönnillä ennen kuin turvamiehet ehtivät väliin.

Kaikki tämä johti siihen, että osa Nurmagomedovin tiimin jäsenistä pidätettiin, kummatkin ottelijat vietiin turvamiesten saattelemina takahuoneisiin, eikä mestaruusvyötä jaettu häkissä kuten tapana on.

Eri lähteiden mukaan ainakaan McGregor ei nosta syytteitä hyökkääjiää vastaan, mutta se mitä UFC ja Nevadan urheilukomissio tekevät, on vielä täysin auki. Mediatilaisuudessa UFC-presidentti Dana White ei myöskään suostunut rajaamaan pois mahdollisuutta, että mestaruus vietäisiin Nurmagomedovilta.

Nurmagomedov myönsi median edessä, että McGregorin puheet hänen isästään, uskonnostaan ja kotimaastaan ylittivät rajan hänen mielessään. Dagestanilainen korosti myös, että vapaaottelun nykyinen linja suunsoittoineen ja showpainityylisine elementteineen ei ole sitä mitä hän haluaa lajilta. Nurmagomedov myös pyysi anteeksi ottelunjälkeistä käytöstään urheilukomissiolta.

Sekasotku jätti valitettavasti varjoonsa paitsi venäläismestarin oman esityksen, monta muuta erittäin hyvää ottelua. Esimerkiksi toinen pääottelu, jossa kohtasivat Tony Ferguson ja Anthony Pettis, oli yksi kuluvan vuoden hienoimmista, ja Derrick Lewisin viime hetken tyrmäysvoitto Aleksandr Volkovista olisivat paljon mieluisampia puheenaiheita typerän mellakan sijaan.

Teksti: Jarno Nurminen